Weber 32/36 DGV  asennus- ja säätöohjeet.

DGV
Asennus

    Ennen asennusta

Varmista että kaasuttimesi on täydellinen ja ehjä. Asenna huoltosarja, jos vähänkin epäilyttää. Se on helpompi tehdä etukäteen. Vaikka kaasuttimella ei olisikaan paljoa kilometrejä takana, kiihdytyspumpunkalvo ja neulavettiili on hyvä uusia kerran kymmenessä vuodessa.  Kokeile paljonko läppä-akselissa on välystä. Heiluta akselia ylös-alas suunnassa. Jos välystä on 1-2mm ei kaasaria kannata laittaa autoon jonka pitäisi selvitä päästörajoista, ellei olla valmiita käyttämään sitä seossäädöissa tarvittaessa aina ennen katsastusta.

Hahmota mikä on ensiökurkku ja mikä toisio. Ensiöpuoli on se jonka kaasuläppä aukeaa ensin. Koko kaasutin on jaettu kahtia niin että kummallekin puolelle löytyy omat suuttimensa. Älä sekoita suuttimia puolelta toiselle. Kirjoita suutinkoot muistiin jatkoa varten. Pääsuuttimet löytyy kohokammion pohjalta. Tyhjäkäynnit kaasuttimen sivusta heti kohokammion tiivisteen alapuolelta. Ensiöpuolen tyhjäkäyntisuuttimen kantana on usein magneettiventtiili johon tulee sähköjohto kiinni. Keskeltä ylhäältä löytyy lisäilmasuuttimet ja niiden alta seosputket. Kiihdytyspumpun suutin on kurkkujen välissä yhteinen alumiinpala josta yleensä tulee ruisku vain ensiöpuolelle. Kaasuttimen kohokammion kansi aukeaa ryypyn tankoja irrottamatta, kun painat ryypyn päälle ja nostat kannen varovasti ylös. Nyt voit kääntää sen sivulle kunhan avasit kannenruuvit ensin. Älä väännä tankoja.

Epäilyttääkö ? Etkö ymmärrä mistä puhutaan ? Älä väkisin ala asentamaan kaasutinta itse, vaan anna työ tehtäväksi kätevälle pikkukorjaamolle.

VolvoDGV

    Imusarjaan

Käytä tarvittaessa sovitelaippaa. Sovita mahdollinen laippa ja tiiviste imusarjaan. Varmista että kaikki sopii. Pierburg 2E2 kaasuttimen korvaava laippa korvaa myös kumilevyn.  DGV Weberin pulttijako on 46x93mm. Joidenkin muiden Weberin kiinnitysjako on esim 46x87 ja 36x63mm.  Varmista että imusarjan tiivistepinta on suora. Käytä uutta tiivistettä. Volvon B200 ym koneissa tarvitaan n. 10mm korokelevy etteivät kaasuttimen vivut ota kiinni imusarjaan. Volvoon ei ole tarjolla sovitelaippaa, vaan pulttijaon 2mm heitto laitetaan sopimaan, niin että kaasuttimen pultinreiät tehdään soikeiksi. Asenna kaasutin niin päin että ensiökurkku on samalla puolella kuin entiselläkin kaasuttimella.

    Kaasuvipu.

Kaasuvipu on usein helpointa ottaa talteen entisestä kaasuttimesta ja pyrkiä sovittamaan se DGV:n kylkeen. Joskus joutuu rakentamaan kahdesta vivusta yhden. Myös yleismallinen vaijerin asennussarja löytyy. (28 euroa) Varmista ettei vaijeri jää vetoon, eli ettei poljin tee isompaa liikettä, mihin kaasarin vivut riittävät.
vivusto

    Ilmanpuhdistin.

Oma vanha vakiosuodatin kannattaa pyrkiä sovittamaan DGV:n päälle. Tarvittaessa voidaan myös käyttää vapaavirtaus kromipuhdistinta. Silloin imuäänet ovat kovemmat, ja lämmintä ilmaa ei ole yhtä helppoa ohjata kaasuttimelle. Usein kyllä riittää että pitää jäänestoa tankissa talvella.

    Alipaine.

Virranjakajan alipaineelle on aina paikka olemassa DGV:ssä. Joskus sen paikka on tulpattu lyijytulpalla, ellei sitä ole käytetty. Paikka on kaasuttimen lyhyellä sivulla alhaalla seosruuvin läheisyydessä. Ellei siinä ole liitintä valmiina, sen voi lisätä. Poista lyijytulppa kaivamalla tai vaikka kolvilla sulattamalla. Tulpan alla on valmis pieni reikä alipaineelle joka osuu kaasuläpän lähelle. Varmista että reikä on auki. Laita liitin paikalleen. HUOM. Lyijytulpan vieressä on isompi keltapassivoitu "pakkaspropun" näköinen tulppa. Älä koske siihen. Siihen ei voi yhdistää alipainetta. Jos sen avaa, jää tyhjäkäynti siltä puolelta pois pelistä. Alipainetta ei ole pakko käyttää, mutta jos sen jättää pois, joutuu yleensä muuttamaan sytytysennakkoa.

Jos virranjakajassa on kaksi alipaineletkua varmista mihin ne on kytketty vakiokaasuttimessa. Yhdista samalla tavalla. Yleensä siis toinen kaasuttimeen ja toinen imusarjaan tai laippaan. Jos toiselle ei ole paikkaa valmiina, se on helppoa tehdä vaikka sovitelaippaan.

Jos alkuperäisasennuksessa on vielä muitakin alipaineita, ne liittyvät esim ilmapuhdistimen talviasentoon, tai muihin yleensä enemmän tai vähemmän turhiin asioihin. Selvitä niiden tarkoitus ja tarvittaessa tulppaa pois käytöstä tai ota tarvittava alipaine imusarjasta. Älä liitä mitään muita letkuja jarrutehostajaan tai virranjakajan alipaineletkuun.

    Sähköinen magneettiventtiili

Magneettiventtiiliä ei ole kaikissa Webereissä. Sen tarkoitus on estää jälkikäyntiä sulkemalla bensantulo silloin kun avaimesta katkaistaan virrat. Venttiiliille pitää siis hakea esim sulakerasiasta virta joka on päällä aina kun virta-avaimesta on käännetty virrat päälle. Magneettiventtiili ei ole välttämätön ja sen voi poistaa ja korvata tavallisella tyhjäkäyntisuuttimen kannalla. Samanlaisella kuin kaasuttimen toisella sivulla vastaavassa paikassa on. Magneettiventtiilin toimivuuden voi tarkistaa niin että irrottaa sen paikaltaan, maadottaa kyljestä runkoon, ja antaa virtaa. Ota venttiilin päästä suutin irti niin näet liikkuuko neula. Neulan pitää liikkua kun virrat kytkee päälle/pois. Jos magneettiventtiili ei toimi voit ensiapuna vaihtaa sen toisiopuolelle, ja ottaa sieltä tavallisen kannan ensiöpuolelle. Tällöin pääset heti liikkumaan autolla. Pidä suuttimet kuitenkin omilla puolillaan.

    Rikastinvaijeri.

DGV:ssä on valmiina paikka rikastinvaijerin kuoren ja vaijerin kiinnitykseen. Jos auto on aiemmin ollut automaattirikastimella, hae tarvike rikastinvaijeri ja rakenna se sopivaan paikkaan koelautaan kiinni. Yleensä ei kannata laittaa kiinni pelkkään muoviin. Kun rikastimen vetää päälle, myös kaasuläppä aukeaa hiukan, eli auton tyhjäkäyntikierrokset nousee.

    Polttoaineletkut.

DGV:ssä on lähes aina paikka 8mm letkulle. Jos autossa on 6mm letkua, hanki bensasuodatin tai paineentasaaja jossa on liittimissä molemmat koot. Siinä saat siististi muutettu koon sopivaksi. Paluulinajlle ei yleensä ole paikkaa. Paluulinja ei ole tarpeen jos kaasuttimelle tuleva bensapaine on sopiva, eli 0.20 kg/cm. Älä käytä ruiskukoneen polttoainepumppua ! Se tekee kymmenenkertaiset ylipaineet. Jos haluat käyttää paluulinjaa, liitä T-haara kaasuttimelle tulevaan linjaan ja yhdistä siihen kuristettu paluulinja. Kuristus on 0.70mm reiällä esim suutinta käyttäen. Paluulinja ei voi olla käytössä ilman kuristusta.

    Polttoainepaine.

Vakiopumpun paine ei välttämättä ole enää sopiva, vaikka se aiemmalle kaasuttimelle olikin. Esim Solexin ja Strömbergin kaasuttimet käyttävät usein 0.3-0.4 kg/cm paineita, kun Weberin kaasuttimelle suositus on 0.2 kg/cm. Mittaa paine painemittarilla, ja laita tarvittaessa bensapaineentasaaja käyttöön.  Jos ylipainetta käytetään neulaventtiili on liian lyhytikäinen ja voi alkaa vaikka heti "uittamaan yli" eli valuttamaan koneelle kaikki bensat joiden tuloa neula ei pysty sulkemaan. Tämä näkyy yleensä raskaana tyhjäkäyntinä ja mustana savuna pakoputkesta. Jos kaasari uittaa yli, autolla ei kannata ajaa ennen kuin uittaminen on korjattu. Korjauksena uusi neulaventtiili ja bensapaine kohdalleen. Neulan vuotaessa voi liika bensa joutua moottoriöljyn sekaan. Lisäksi tilanne on selvä paloriski. Vaikka suurin osa bensasta valuukin kaasarin kautta koneelle, osa tulee ulos läppäakselia ym pitkin. Tämän yleensä myös haistaa.

Säätö

DGV:ssä ainoa ruuvattava säätö on tyhjäyntiseos. Kaikki muut, siis ajossa tuntuvat säädöt tehdään suuttimia vaihtamalla. Vakiokaasuttimet eivät yleensä ole kovin tarkkoja pienistä säätövirheistä, eli auto voi toimia ihan kohtuullisen hyvin niillä säädöillä jotka sattuvat kaasuttimessa paikalla olemaan. Jotta täysi taloudellisuus ja käyttömukavuus sekä teho saadaan käyttöön, kannattaa säätöihin kiinnittää huomiota.

    Tyhjäkäynti

Kaasuvivun yläpuolelta löytyy säätöruuvi jolla saat kaasuläppää enemmän auki. Tästä säädetään ensin sen verran kierroksia koneeseen, että kone jaksaa käydä tyhjäkäyntiä. Kun kone on lämmennyt ja tyhjäkäyntikierrokset on säädetty kohtuullisen matalalle, voidaan koittaa mitä seosruuvista tapahtuu. Seosruuvia avaamalla tyhjäkäyntiseos rikastuu, ja kiristämällä menee laihemmaksi. Avaa ruuvia niin kauan kunnes käynti muuttuu. Jos käynti paranee koko ajan, säädä välillä läppää vähemmän auki ettei kierrokset nouse liikaa. Avaa niin kauan kuin käynti paranee. Jos ruuvi tulee kokonaan auki ja käynti tuntuu vaan paranevan, on syytä vaihtaa suutin suurempaan. Yleisin muutos on +5. Suutinkoko löytyy jostain 45-65 väliltä, ja viitosen muutos koossa on sopiva askel.  Jos ruuvia avaamalla käynti menee huonommaksi, vaihda suuntaa. Kierrä kiinnipäin. Kierrä niin kauan kun käynti paranee. Jos ruuvi on lähes kiinni, eli noin neljänneskierroksen päässä kiinniasennosta on syytä vaihtaa suutin pienempään. Kun suutin on sopiva paras käynti löytyy jostain seosruuvin liikkeiden ääripäiden väliltä. Kun kyse ei ole uudesta autosta ja sen alkuperäiskaasuttimesta ei voida etukäteen sanoa että suutinkoon pitää olla esim 55 ja seosruuvin 2,5 kierrosta auki. Kun autolle sopiva suutinkoko löytyy seosruuvikin asettuu yleensä juuri tuonne 1-4 kierrosta väliin.

Tyhjäkäyntisuutin tuntuu myös ajossa. Se on tärkein suutin pintakaasulla liikuttaessa vielä maantienopeuksillakin. Jos pintakaasulla on epäröintiä tai nykimistä, se viittaa tyhjäkäyntisuuttimeen, ja vain ensiöpuolen tyhjäkäyntiin. Toision tyhjäkäynti vaikuttaa vain sen lyhyen hetken kun toisiokurkku lähtee aukeamaan. Sen koko on yleensä 50-70 välillä, eikä se yleensä tuota tuskaa.

    Päästörajat.

Kun kaasutin on normaalisti toimintakunnossa, eli ei "uita yli" eikä ole akseleiltaan väljäksi kulunut, on ainoa päästöihin vaikuttava asia ensiöpuolen tyhjäkäyntisuutin, ja sen hienosäätönä seosruuvi. Pääsuuttimeen ei ole syytä koskea. Se ei ole mukana toiminnassa alle 1000rpm.  Jos tyhjäkäynnin suutinkoko ei ole sopiva, tilannetta ei pysty korjaamaan ruuvia kääntämällä, vaan suutin pitää vaihtaa sopivamman kokoiseen. Helpointa on käydä mittareissa kiinni toteamassa missä mennään. Useimmilla huoltoasemilla ei ole weberin suuttimia, mutta osaavat ainakin sanoa mihin suuntaan pitää korjata, jos seosruuvin pelivara ei riitä. On syytä muistaa että päästömittaus ei kerro mitä tapahtuu tyhjäkäynnin yläpuolella. Kaasuttimen säädöt eivät ole valmiit kun tyhjäkäyntiseokset on kohdallaan ja päästörajoista selvitään. Myös ajoalueelle voidaan tarvita säätömuutoksia. Jos päästörajoista HC arvot ovat korkealla, ne on helpompi korjata sytytyksen avulla kuin kaasarista. Kaasarista saadaan CO arvot kohdalleen. Kireä nokka-akseli vaikeuttaa päästörajoista selviämistä.

    Pääsuuttimet

Pääsuuttimet tulevat mukaan kun kaasua avataan niin paljon että seosta alkaa tulla hajottimen keskeltä. Tyhjäkäyntipiirille on oma erillinen kanavansa. Kaikki pääpiirin kautta (pääsuutin, seosputki, lisäilma) tuleva seos tulee hajottimen, eli sekottimen läpi. Pääsuuttimen vaikutus tuntuu yleensä selvimmin pintakaasua kovemmassa rasituksessa ja 2000-3000 kierrosta alkaen. Pienellä tunnustelulla oppii myös tuntemaan kaasupolkimesta milloin toisiokurkku aukeaa. Se on tarpeen huomioida, että osaa muuttaa pääsuutinta sopivasti ensiö- ja toisiopuolelle. Ensiöpuoli on selvästi se tärkein. Toisio on mukana vain silloin kun kaasu on jo lähes pohjassa. Tavallisia pääsuuttimen kokoja eri kokoisille koneille: 1300 cc viritetty 110-140. 1600 cc vakio 115-130. 1800 cc vakio 120-145. 2000 cc vakio 130-150. Tässä siis skaala jolta väliltä suutinkoot useimmin löytyvät. Ei voida sanoa pitäisikö ensiöpuolen olla isomman kuin toisiopuolen. Se selviää kokeilemalla. Tässä parit kirjoista löytyneet suositukset DGV:lle järjestyksessä ensiö/toisio. BMW 1800 125/150. BMW 2000 140/140.  Datsun 1600 140/135.  Ford OHC 2000 140/140.  Opel CIH 1900 150/135. Volvo B20 150/135. Nämä eivät ole ainoat mahdolliset tai ehdottomat totuudet, vaan suositukset lähtökohdiksi. Sinun autosi ei välttämättä toimi juuri näillä, mutta kaukana ei ne lopullisetkaan enää ole.

    Lisäilmasuuttimet

Lisäilmasuuttimet vaikuttavat selvimmin vasta korkeilla kierroksilla. Testaamalla esim lamdamittarin avulla, nämäkin pääsee parhaiten kokeilemaan. Koot useimmiten 160-180 välillä. Pääsuuttimet ovat tärkeämmät, ja ne kannattaa hakea ensin mahdollisimman hyvin kohdalleen ennen kuin aloittaa ilmojen testaamisen.

    Kiihdytyspumppu

Kiihdytyspumpun suutin ei yleensä tee ongelmaa enää ajossa. Jos suutinkoko on väärä, kone ei ota kunnolla kierroksia edes paikallaan. Tätä harvoin joutuu vakiokoneessa muuttamaan. Koko yleensä 40-50. Varmista että kiihdytyspumppu toimii. Ota putsari pois, ja katso kaasariin sisälle kun avaat hitaasti kaasuläpän. Ensiöpuolelle pitäisi tulla tasainen ruisku. Se osuu yleensä kurkun kylkeen eikä sitä ole aina helppoa nähdä ilman kunnon valaistusta.  Ellei kiihdytyspumppu toimi, tarkista ensin liikuttaako vipu kalvoa. Sitten kalvo auki. Onko hapettumaa täynnä ? Onko kalvo kova kuiva liikkumaton korppu ? Uusi tarvittaessa. Ellei vieläkään bensaa tule suuttimelle, avaa kohokammionkansi ja irrota kiihdytyspumpun suutin. Onko suutin tukossa ?Suutinta kiinni pitävässä ruuvissa on takaiskuventtiili ja pieni kuula joka voi myös jäädä jumiin. Testaa kuuluuko liikettä ja toimiiko venttiili. Seuraavaksi pumppaa kaasuvivusta ja katso tuleeko bensaa suuttimelle asti. Ellei tule, on kalvon ja kohokammion välissä oleva toisen takaiskuventtiilin kuula jumissa. Se ei ole avattavissa, vaan pitää herkistellä paineilman ja CRC:n kanssa. Usein kaasutin pitää irrottaa tämän takia.

    Seosputket

Seosputkia ei tarvitse alkuun ihmetellä ollenkaan. Yli 9 kertaa kymmenestä riittää kun saa sopivat suuttimet paikallaan oleviin seosputkiin. Yleisimpiä putkia:  F6, F50,

    Ongelmia ?

Ei, kaasuttimesi ei ole halki, eikä siinä ole kanavakaan tukossa. Tukossa voi olla tyhjäkäyntisuutin tai kiihdytyspumpun suutin. Näissä on pienimmät noin 0.50mm reiät. Kanavat ovat yleensä 2-3mm eikä niitä helpolla saa tukkoon.

Bensapinta. Tätä ei ole syytä ensimmäiseksi muuttaa. Kaasutin säädetään suuttimia vaihtamalla eikä bensapintaa vääntämällä.  Bensapinnan eli kohon säätö DGV:ssä jossa messinkikoho: Kohon alareunan ja kaasuttimen kannen väli pitäisi olla 41mm silloin kun neulaventtiili sulkee. Älä käännä kantta ylösalaisin, vaan mittaa pystysuorassa, kun koho nojaa kevyesti neulaa vasten, eikä neulassa oleva kuula ole painunut sisälle. Muovikohoisessa DGAV:ssä pinta on sama 41mm. DGAS/DGMS malleissa 40mm. Ellet tiedä mikä sinun kaasuttimen bensapinta pitäisi olla tai miten se säädetään, älä koske siihen. Se ei käytännössä muutu omia aikojaan.

Copyright ? Saa kopioida ja käyttää.  Jos kerrot kaverille, ohjaa mieluiten linkillä meidän sivuille. Ohjeet on käytännössä hyviksi havaitut. Korjaus ja parannusehdotuksia otetaan mielellään vastaan.  Emme vastaa ohjeiden oikeellisuudesta tai käyttäjän turvallisuudesta ym.ym.

Free Technics Oy

Jussinpellontie 2
20780, Kaarina
Finland

Email:
Sähköposti
email
Home page