Weber 32/36 DGV
asennus- ja säätöohjeet.
Mihin DGV sopii ?
Weberin DGV on yksi kaikkien aikojen suosituimpia ja helpoimpia
vakiokaasuttimia jonka ominaisuudet venyvät tarvittaessa myös
katuviritettyyn moottoriin. Vakiokoneen luonteva koko on 1500-2600
kuutiota. Maastoautoissa ja työkoneissa isommatkin koneet ovat
mahdollisia. Suuttimia vaihtamalla DGV:n pystyy
säätämään toimimaan hyvin erilaisissakin
kohteissa. 32/36 DGV on useimmiten hiukan liian iso vakiolle 1300
koneelle. Viritettyyn 1300 koneeseen se sopii taas hyvin. Tavallisin
käyttökohde on 1600-2000 kuutionen katuauto.
Käyttökelpoinen yläraja tehoissa on jossain 120-130hv
suunnalla. Tuon yli menee luontevasti vain 6-koneet, esim Opelin 2.6ym.
Asennus
Ennen asennusta
Uuden kaasuttimen kanssa voitele vivut ja akselien
läpiviennit ennen käyttöön ottoa. Hiukan vaseliinia
on paikallaan vivuissa jossa metalli nojaa metalliin eli kurkkujen
välivivuissa, kiihdytyspumpun käyttövivussa sekä
rikastimen kaaressa. Käytetyn kaasuttimen kanssa varmista
etukäteen että kaasuttimesi on täydellinen ja
ehjä. Asenna huoltosarja, jos vähänkin
epäilyttää. Se on helpompi tehdä etukäteen.
Vaikka kaasuttimella ei olisikaan paljoa kilometrejä takana,
kiihdytyspumpunkalvo ja neulaventtiili on hyvä uusia
vähintään kerran
kymmenessä vuodessa. Kokeile paljonko
läppä-akselissa on välystä. Heiluta akselia
ylös-alas suunnassa. Jos välystä on 1-2mm ei kaasaria
kannata laittaa autoon jonka pitäisi selvitä
päästörajoista, ellei olla valmiita
käyttämään sitä seossäädöissa
tarvittaessa aina ennen katsastusta.
Hahmota mikä on ensiökurkku ja mikä toisio.
Ensiöpuoli on se jonka kaasuläppä aukeaa ensin. Koko
kaasutin on jaettu kahtia niin että kummallekin puolelle
löytyy omat suuttimensa. Älä sekoita suuttimia puolelta
toiselle. Kirjoita suutinkoot muistiin jatkoa varten.
Pääsuuttimet löytyy kohokammion pohjalta.
Tyhjäkäynnit kaasuttimen sivusta heti kohokammion tiivisteen
alapuolelta. Ensiöpuolen tyhjäkäyntisuuttimen kantana on
joskus magneettiventtiili johon tulee sähköjohto kiinni.
Keskeltä ylhäältä löytyy
lisäilmasuuttimet ja niiden alta seosputket. Kiihdytyspumpun
suutin on kurkkujen välissä yhteinen alumiinipala josta
yleensä tulee ruisku vain ensiöpuolelle. Kaasuttimen
kohokammion kansi aukeaa ryypyn tankoja irrottamatta, kun painat ryypyn
päälle ja nostat kannen varovasti ylös. Nyt voit
kääntää sen sivulle kunhan avasit kannenruuvit
ensin. Älä
väännä tankoja.
Epäilyttääkö ? Etkö ymmärrä
mistä puhutaan ? Älä väkisin ala asentamaan
kaasutinta itse, vaan anna työ tehtäväksi
kätevälle pikkukorjaamolle.
Imusarjaan
DGV Weberin pulttijako on 46x93mm. Joidenkin muiden
Weberin kiinnitysjako on esim 46x87 ja 36x63mm. Käytä
tarvittaessa sovitelaippaa. Sovita
mahdollinen laippa ja tiiviste imusarjaan. Varmista että kaikki
sopii. Pierburg 2E2 kaasuttimen korvaava laippa korvaa usein myös
kumilevyn. Varmista
että imusarjan tiivistepinta on suora. Käytä aina uutta
tiivistettä. Lämmöneristelevykin olisi asiaa. Volvon
B200 ym koneissa tarvitaan n. 10mm korokelevy
etteivät kaasuttimen vivut ota kiinni imusarjaan. Volvoon ei ole
tarjolla sovitelaippaa, vaan pulttijaon 2mm heitto laitetaan sopimaan,
niin että kaasuttimen pultinreiät tehdään
soikeiksi. Asenna kaasutin niin päin että ensiökurkku on
samalla puolella kuin entiselläkin kaasuttimella.
Kaasuvipu.
Kaasuvivun kanssa joutuu lähes aina töihin.
DGV:n vakiovipu sopii suoraan vain moniin takaveto Fordeihin. Helpolla
myös Opel CIH koneisiin. Kaasuvipu on usein helpointa ottaa
talteen entisestä
kaasuttimesta ja pyrkiä sovittamaan se DGV:n kylkeen. Joskus
joutuu rakentamaan kahdesta vivusta yhden. Myös yleismallinen
vaijerin asennussarja löytyy. Varmista ettei vaijeri
jää vetoon, eli ettei poljin tee isompaa liikettä, mihin
kaasarin vivut riittävät.
Ilmanpuhdistin.
Oma vanha vakiosuodatin kannattaa pyrkiä sovittamaan
DGV:n päälle. Tarvittaessa voidaan myös
käyttää vapaavirtaus kromipuhdistinta. Silloin
imuäänet ovat hieman kovemmat, ja lämmintä ilmaa ei
ole
yhtä helppoa ohjata kaasuttimelle. Yllättävän moni
auto kyllä pärjää kylmälläkin imuilmalla
myös talvella nykybensalla.
Alipaine.
Virranjakajan alipaineelle on aina paikka olemassa
DGV:ssä. Uudessa kaasuttimessa on valmis liitin letkulle. Joskus
käytetyissä kaasuttimissa sen paikka on tulpattu
lyijytulpalla. Paikka on kaasuttimen lyhyellä
sivulla alhaalla seosruuvin läheisyydessä. Ellei siinä
ole liitintä valmiina, sen voi lisätä. Poista
lyijytulppa kaivamalla tai vaikka kolvilla sulattamalla. Tulpan alla on
valmis pieni reikä alipaineelle joka osuu kaasuläpän
lähelle. Varmista että reikä on auki. Laita liitin
paikalleen. HUOM. Lyijytulpan vieressä on isompi keltapassivoitu
"pakkaspropun" näköinen tulppa. Älä koske siihen.
Siihen ei voi yhdistää alipainetta. Jos sen avaa,
jää tyhjäkäynti siltä puolelta pois
pelistä. Alipainetta ei ole pakko käyttää, mutta
jos sen jättää pois, joutuu yleensä muuttamaan
sytytysennakkoa.
Jos virranjakajassa on kaksi alipaineletkua varmista mihin ne on
kytketty vakiokaasuttimessa. Yhdista samalla tavalla. Yleensä siis
toinen kaasuttimeen ja toinen imusarjaan tai laippaan. Jos toiselle ei
ole paikkaa valmiina, se on helppoa tehdä vaikka sovitelaippaan.
Jos alkuperäisasennuksessa on vielä muitakin alipaineita, ne
liittyvät esim ilmapuhdistimen talviasentoon, tai muihin
yleensä enemmän tai vähemmän turhiin asioihin.
Selvitä niiden tarkoitus ja tarvittaessa tulppaa pois
käytöstä tai ota tarvittava alipaine imusarjasta.
Älä liitä mitään muita letkuja
jarrutehostajaan tai virranjakajan alipaineletkuun.
Sähköinen magneettiventtiili
Magneettiventtiiliä ei ole kaikissa Webereissä.
Sen tarkoitus on estää jälkikäyntiä sulkemalla
bensantulo silloin kun avaimesta katkaistaan virrat. Venttiiliille
pitää siis hakea esim sulakerasiasta virta joka on
päällä aina kun virta-avaimesta on käännetty
virrat päälle. Magneettiventtiili ei ole
välttämätön ja sen voi poistaa ja korvata
tavallisella tyhjäkäyntisuuttimen kannalla. Samanlaisella
kuin kaasuttimen toisella sivulla vastaavassa paikassa on.
Magneettiventtiilin toimivuuden voi tarkistaa niin että irrottaa
sen paikaltaan, maadottaa kyljestä runkoon, ja antaa virtaa. Ota
venttiilin päästä suutin irti niin näet liikkuuko
neula. Neulan pitää liikkua kun virrat kytkee
päälle/pois. Jos magneettiventtiili ei toimi voit ensiapuna
vaihtaa sen toisiopuolelle, ja ottaa sieltä tavallisen kannan
ensiöpuolelle.
Tällöin pääset heti liikkumaan autolla. Pidä
suuttimet kuitenkin omilla puolillaan.
Rikastin.
DGV:ssä on valmiina paikka rikastinvaijerin kuoren
ja vaijerin kiinnitykseen. Jos auto on aiemmin ollut
automaattirikastimella, hae tarvike rikastinvaijeri ja rakenna se
sopivaan paikkaan kojelautaan kiinni. Kun rikastimen vetää
päälle, myös kaasuläppä aukeaa hiukan, eli
auton tyhjäkäyntikierrokset nousee. Ellei kierrokset nouse
riittävästi, voi rikastimen ja kaasuläpän
yhdistävää pyöreää tankoa taivuttaa
suoremmaksi.
Polttoaineletkut.
DGV:ssä on lähes aina paikka 8mm letkulle. Jos
autossa on 6mm letkua, hanki bensasuodatin tai paineentasaaja jossa on
liittimissä molemmat koot.
Siinä saat siististi muutettu koon sopivaksi. Paluulinjalle ei
yleensä ole paikkaa. Paluulinja ei ole tarpeen jos kaasuttimelle
tuleva bensapaine on sopiva, eli 0.20 kg/cm. Älä
käytä
ruiskukoneen polttoainepumppua ! Se tekee kymmenenkertaiset ylipaineet.
Jos haluat käyttää paluulinjaa, liitä T-haara
kaasuttimelle tulevaan linjaan ja yhdistä siihen kuristettu
paluulinja. Kuristus on 0.70mm reiällä esim suutinta
käyttäen. Paluulinja ei voi olla käytössä
ilman kuristusta.
Polttoaine.
DGV weberissä kuten muissakin webruissa on mahdollista
käyttää 95E10 bensaa. Joitakin huonoja puolia se
kuitenkin tuo tullessaan. Kalvot ja muut kumitiivisteet eivät ole
yhtä pitkäikäisiä kuin silloin joskus.
Jää nähtäväksi kuinka paljon
käyttöikä muuttuu. Perinteisesti on totuttu siihen
että kalvon kuuluu kestää ainakin 10 vuotta ja onhan ne
joskus kestäneet 40 vuottakin. Nyt tilanne muuttuu. Jo viime
vuosina 98E5 ja 95E5 bensalla oli nähtävissä
selvää vilkastumista kalvokaupassa aiempiin vuosiin
verrattuna. Oletus on että kalvojen käyttöikä
puoliintuu. Toinen riesa on hapettuminen. Kesäautoissa tai
satunnaisesti käytettävissä autoissa bensan haihtuessa
kaasari hapettuu enemmän kuin ennen. Jos viitsimistä
riittää, paras olisi käyttää kaasari kuivaksi
ennen käyttämättömyysjaksoa ja ruiskuttaa
sisälle suoja-aine metallipinnoille kohokammioon.
Tämä ei ole välttämätönta, mutta olisi se
paras vaihtoehto. Samaa sarjaa kuin öljyn suihkutaminen
tulpanreiästä, renkaan ilmanpaineitten nosto
talvisäilytyksen ajaksi ym. Ilmankin
pärjää, mutta jos haluat pitää autostasi
huolta niin noinhan se menee. Astetta helpommalla pääsee kun
käyttää normaalisti 98E5 ja vielä viimeiseen
käyttöön ennen talvea pienkoneille tarkoitettua
törkykallista bensaa joka säilyy kunnolla kevääseen.
Polttoainepaine.
Vakiopumpun paine ei välttämättä ole
enää sopiva, vaikka se aiemmalle kaasuttimelle olikin. Esim
Solexin ja Strömbergin kaasuttimet käyttävät usein
0.3-0.4 kg/cm paineita, kun Weberin kaasuttimelle suositus on 0.2
kg/cm.
Mittaa paine painemittarilla, ja laita tarvittaessa bensapaineentasaaja
käyttöön. Esim Volvoissa painetta on lähes aina
liikaa Weberille. Myös yllättävän usein Fordin
mekaaninen pumpu tekee tyhjäkäynnillä selvästi
suosituksia kovemman paineen. Jos ylipainetta käytetään,
neulaventtiili on liian lyhytikäinen ja voi alkaa vaikka heti
"uittamaan yli" eli valuttamaan koneelle kaikki bensat joiden tuloa
neula ei pysty sulkemaan. Tämä näkyy yleensä
raskaana tyhjäkäyntinä ja mustana savuna pakoputkesta.
Jos kaasari uittaa yli, autolla ei kannata ajaa ennen kuin uittaminen
on korjattu. Korjauksena uusi neulaventtiili ja bensapaine kohdalleen.
Neulan vuotaessa voi liika bensa
joutua moottoriöljyn sekaan. Lisäksi tilanne on selvä
paloriski. Vaikka suurin osa bensasta valuukin kaasarin kautta
koneelle, osa tulee ulos läppäakselia ym pitkin.
Tämän yleensä myös haistaa. Kun haistat bensan
sisälle autoon, älä aja ennen kuin vika on korjattu.
Säätö
DGV:ssä ainoa ruuvattava säätö on
tyhjäyntiseos. Kaikki muut, siis ajossa tuntuvat
säädöt tehdään suuttimia vaihtamalla.
Vakiokaasuttimet eivät yleensä ole kovin tarkkoja
pienistä säätövirheistä, eli auto voi toimia
ihan kohtuullisen hyvin niillä säädöillä jotka
sattuvat kaasuttimessa paikalla olemaan. Jotta täysi
taloudellisuus ja käyttömukavuus sekä toimvuus saadaan
käyttöön, kannattaa säätöihin
kiinnittää huomiota. Uudessa Weberissä malli 32/36 DGV
5A on tehtaan jäljiltä paikalla kiinteät kurkut 26 ja
27mm. Tyhjäkäynnit 55 ja 50. Pääsuuttimet 140 ja
135. Seosputket F50 ja F6. Ilmasuuttimet 165 ja 160. Kiihdytyspumppu 50
ja neulaventtiili 200.
Tyhjäkäynti
Kaasuvivun yläpuolelta löytyy
säätöruuvi jolla saat kaasuläppää
enemmän auki. Tästä säädetään ensin
sen verran kierroksia koneeseen, että kone jaksaa käydä
tyhjäkäyntiä. Kun kone on lämmennyt ja
tyhjäkäyntikierrokset on säädetty kohtuulliselle
tasolle, voidaan koittaa mitä seosruuvista tapahtuu. Seosruuvia
avaamalla tyhjäkäyntiseos rikastuu, ja
kiristämällä menee laihemmaksi. Avaa ruuvia niin kauan
kunnes käynti muuttuu. Jos käynti paranee koko ajan,
säädä välillä läppää
vähemmän auki ettei kierrokset nouse liikaa. Avaa niin kauan
kuin käynti paranee. Jos ruuvi tulee kokonaan auki ja käynti
tuntuu vaan paranevan, on syytä vaihtaa ensiöpuolen
tyhjäkäyntisuutin suurempaan. Yleisin
muutos on +5. Suutinkoko löytyy jostain 45-65 väliltä,
ja viitosen muutos koossa on sopiva askel. Jos ruuvia avaamalla
käynti menee huonommaksi, vaihda suuntaa. Kierrä
kiinnipäin. Kierrä niin kauan kun käynti paranee. Jos
ruuvi on lähes kiinni, eli noin neljänneskierroksen
päässä kiinniasennosta on syytä vaihtaa suutin
pienempään. Kun suutin on sopiva paras käynti
löytyy jostain seosruuvin liikkeiden ääripäiden
väliltä. Kun kyse ei ole uudesta autosta ja sen
alkuperäiskaasuttimesta ei voida etukäteen sanoa että
suutinkoon pitää olla esim 55 ja seosruuvin 2,5 kierrosta
auki. Kun autolle sopiva suutinkoko löytyy seosruuvikin asettuu
yleensä juuri tuonne 1-4 kierrosta väliin.
Tyhjäkäyntisuutin tuntuu myös ajossa. Se on tärkein
suutin pintakaasulla liikuttaessa vielä maantienopeuksillakin. Jos
pintakaasulla on epäröintiä tai nykimistä, se
viittaa tyhjäkäyntisuuttimeen, ja vain ensiöpuolen
tyhjäkäyntiin. Toision tyhjäkäynti vaikuttaa vain
sen lyhyen hetken kun toisiokurkku lähtee aukeamaan. Sen koko on
yleensä 50-70 välillä, eikä se yleensä tuota
tuskaa.
Päästörajat.
Kun kaasutin on normaalisti toimintakunnossa, eli ei "uita yli"
eikä ole akseleiltaan väljäksi kulunut, on ainoa
päästöihin vaikuttava kaasuttimesta johtuva asia
ensiöpuolen
tyhjäkäyntisuutin, ja sen hienosäätönä
seosruuvi. Pääsuuttimeen ei ole syytä koskea. Se ei ole
mukana toiminnassa alle 1000rpm. Jos tyhjäkäynnin
suutinkoko ei ole sopiva, tilannetta ei pysty korjaamaan ruuvia
kääntämällä, vaan suutin pitää
vaihtaa sopivamman kokoiseen. Helpointa on käydä mittareissa
kiinni toteamassa missä mennään. Useimmilla
huoltoasemilla ei ole weberin suuttimia, mutta osaavat ainakin sanoa
mihin suuntaan pitää korjata, jos seosruuvin pelivara ei
riitä. On syytä muistaa että
päästömittaus ei kerro mitä tapahtuu
tyhjäkäynnin yläpuolella. Kaasuttimen
säädöt eivät ole valmiit kun
tyhjäkäyntiseokset on kohdallaan ja
päästörajoista selvitään. Myös
ajoalueelle voidaan
tarvita säätömuutoksia. Jos
päästörajoista HC arvot ovat korkealla, ne on syytä
korjata sytytyspuolelta eikä kaasarista. Kaasarista saadaan CO
arvot
kohdalleen. Kireä nokka-akseli vaikeuttaa
aina päästörajoista selviämistä. Nokan
ajoituksella pystyy vaikuttamaan myös päästöihin.
Helpoiten toki sytytyksen ajoituksella ja paremmalla
kipinällä ja kuumemmalla lämpötilalla.
Pääsuuttimet
Pääsuuttimet tulevat mukaan vasta kun kaasua
avataan
niin paljon että seosta alkaa tulla hajottimen
keskeltä. Tyhjäkäyntipiirille on oma erillinen
kanavansa. Kaikki pääpiirin kautta (pääsuutin,
seosputki, lisäilma) tuleva seos tulee hajottimen
läpi.
Pääsuuttimen vaikutus tuntuu yleensä selvimmin
pintakaasua kovemmassa rasituksessa ja 2500-3000 kierroksesta alkaen.
Pienellä tunnustelulla oppii myös tuntemaan kaasupolkimesta
milloin toisiokurkku aukeaa. Se on tarpeen huomioida, että osaa
muuttaa pääsuutinta sopivasti ensiö- ja toisiopuolelle.
Ensiöpuoli on selvästi se tärkein. Toisio on mukana vain
silloin kun kaasu on jo lähes pohjassa. Tavallisia
pääsuuttimen kokoja eri kokoisille koneille: 1300 cc
viritetty 105-135. 1600 cc vakio 115-130. 1800 cc vakio 120-145. 2000
cc vakio 125-160. Tässä siis skaala jolta väliltä
suutinkoot useimmin löytyvät. Poikkeuksiakin on. Esim Lada ja
Niva tuntuvat usein tarvitsevan yllättävän isoja kokoja
ennenkuin toiminta löytyy. Ei voida sanoa
pitäisikö ensiöpuolen olla isomman kuin toisiopuolen.
Se selviää kokeilemalla. Tässä parit kirjoista
löytyneet suositukset DGV:lle järjestyksessä
ensiö/toisio. BMW 1800 125/150. BMW 2000 140/140. Datsun
1600 140/135. Ford OHC 2000 140/140. Opel CIH 1900 150/135.
Volvo B20 150/135. Nämä eivät ole ainoat mahdolliset tai
ehdottomat totuudet, vaan suositukset lähtökohdiksi. Sinun
autosi ei välttämättä toimi juuri näillä,
mutta kaukana ei ne lopullisetkaan enää ole.
Lisäilmasuuttimet
Lisäilmasuuttimet vaikuttavat selvimmin vasta
korkeilla kierroksilla. Testaamalla esim lamdamittarin avulla,
nämäkin pääsee parhaiten kokeilemaan. Koot
useimmiten 150-180 välillä. Pääsuuttimet ja
tyhjäkäyntisuuttimet ovat selvästi
tärkeämmät, ja ne kannattaa hakea ensin mahdollisimman
hyvin kohdalleen ennen kuin aloittaa ilmojen testaamisen.
Kiihdytyspumppu
Kiihdytyspumpun suutin ei yleensä tee ongelmaa
enää ajossa. Jos suutinkoko on väärä, kone ei
ota kunnolla kierroksia edes paikallaan. Sama oire aiheutuu myös
liian isosta kaasuttimesta. Tätä harvoin joutuu
vakiokoneessa muuttamaan. Koko yleensä 40-50. Varmista että
kiihdytyspumppu toimii. Ota putsari pois, ja katso kaasariin
sisälle kun avaat hitaasti kaasuläpän.
Ensiöpuolelle pitäisi tulla tasainen ruisku. Se osuu
yleensä kurkun kylkeen eikä sitä ole aina helppoa
nähdä ilman kunnon valaistusta. Ellei kiihdytyspumppu
toimi, tarkista ensin liikuttaako vipu kalvoa. Sitten kalvo auki. Onko
hapettumaa täynnä ? Onko kalvo kova kuiva liikkumaton korppu
? Uusi tarvittaessa. Ellei vieläkään bensaa tule
suuttimelle, avaa kohokammionkansi ja irrota kiihdytyspumpun suutin.
Onko suutin tukossa ? Suutinta kiinni pitävässä ruuvissa
on takaiskuventtiili ja pieni kuula joka voi myös
jäädä jumiin. Testaa kuuluuko liikettä ja toimiiko
venttiili. Seuraavaksi pumppaa kaasuvivusta ja katso tuleeko bensaa
suuttimelle asti. Ellei tule, on kalvon ja kohokammion
välissä oleva toisen takaiskuventtiilin kuula jumissa. Se ei
ole
avattavissa, vaan pitää herkistellä paineilman ja CRC:n
kanssa. Usein kaasutin pitää irrottaa tämän takia.
Seosputket
Seosputkia ei tarvitse alkuun ihmetellä ollenkaan.
Yli 9 kertaa kymmenestä riittää kun saa sopivat
suuttimet paikallaan oleviin seosputkiin. Yleisimpiä putkia:
F6, F50,
Neulaventtiili
Neulaventtiili määrää miten kohokammio
täyttyy. Kaikki koneelle menevä bensa menee suuttimien
kautta. Neulaventtiilin pitää silti olla soveltuvan kokoinen.
Normaalisti 175 tai 200. Yli 2 littran koneille tai yli 120 heppaisille
250 on sopiva. Varmista aina bensapumpulta tuleva paine ja
säädä 0.20 bariin. Ylipaine lyhentää
neulaventtiilin käyttöikää vaikka neula voi
hetkellisesti selvitäkin kovemmista paineista. Neulaventtiili,
kuten kiihdytyspumpun kalvokin on hyvä uusia
vähintään kerran kymmenessä vuodessa.
Ongelmia ?
Ei, kaasuttimesi ei ole halki, eikä siinä ole kanavakaan
tukossa. Tukossa voi olla tyhjäkäyntisuutin tai
kiihdytyspumpun suutin. Näissä on pienimmät noin 0.50mm
reiät. Kanavat ovat yleensä 2-3mm eikä niitä
helpolla saa tukkoon.
Bensapinta. Tätä ei ole syytä ensimmäiseksi
muuttaa. Kaasutin säädetään suuttimia vaihtamalla
eikä bensapintaa vääntämällä.
Bensapinnan eli kohon säätö DGV:ssä jossa
messinkikoho: Kohon alareunan ja kaasuttimen kannen väli
pitäisi olla 41mm silloin kun neulaventtiili sulkee. Älä
käännä kantta ylösalaisin, vaan mittaa
pystysuorassa, kun koho nojaa kevyesti neulaa vasten, eikä
neulassa oleva kuula ole painunut sisälle. Muovikohoisessa
DGAV:ssä pinta on sama 41mm. DGAS/DGMS malleissa 40mm. Ellet
tiedä mikä sinun kaasuttimen bensapinta pitäisi olla tai
miten se säädetään, älä koske siihen. Se
ei käytännössä muutu omia aikojaan.
Copyright ? Saa kopioida ja käyttää. Jos kerrot
kaverille, ohjaa mieluiten linkillä meidän sivuille. Ohjeet
on
käytännössä hyviksi havaitut. Korjaus ja
parannusehdotuksia otetaan mielellään vastaan. Emme
vastaa ohjeiden oikeellisuudesta tai käyttäjän
turvallisuudesta ym.ym.
Free Technics Oy
Jussinpellontie 2
20780, Kaarina
Finland
Email:
Sähköposti
Home page